Perunkirjoitus on kokonaisselvitys kuolinpesän tilanteesta: vainajan oikeudenomistajista sekä vainajan varoista ja veloista. Perunkirjoituksessa selvitetään kuolinpesän osakkaat eli lakimääräiset perilliset sekä mahdolliset testamentinsaajat, luetteloidaan vainajalla oleva omaisuus ja velat sekä arvostetaan varat käypiin arvoihin. Myös lesken varat selvitetään ja luetteloidaan. Perunkirjoituksesta laaditaan perukirja, johon kaikki em. asiat kirjataan. Perunkirjoitukseen kutsutaan kaikki osakkaat, mutta osallistuminen on vapaaehtoista.

Perinnönjaon pohjana toimii perukirja. Perukirjasta selviää, ketkä ovat perillisiä ja mitä omaisuutta he perivät. Perinnönjaolle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. On täysin pesän osakkaiden päätettävissä, koska pesä jaetaan ja jaetaanko se kokonaan vai kenties osittain. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus, mikäli perittävä kuollessaan oli naimisissa. Osituksen jälkeinen omaisuus jaetaan perillisten kesken. Lähtökohtaisesti kukin perillinen perii omaisuuden

Moni avioliitto päättyy nykyään avioeroon. Avioerojen syyt ja erotilanteet ovat joka tilanteessa erilaiset, mutta valitettavan usein eroon liittyy katkeruutta ja vihaa puolisoiden välillä. Vihasta käsin ihminen toimii eri tavoinkuin muuten, tulee kiukkua, pakottamista ja uhkailua. Vihan kohde puolestaan saattaa peloissaan tai epätietoisuuttaan tulla suostuneeksi itselleen epäedulliseen sopimukseen. Vahvempi käyttää – tai pyrkii käyttämään – heikompaa

Ihmisillä on elämässään useita hetkiä ja ajanjaksoja, jolloin hän toimii voimakkaasti tunteista käsin, ja järki saattaa jäädä taka-alalle. Työssäni lakimiehenä törmään näihin tilanteisiin todella usein. Ihminen rakastuu ja menee naimisiin, lapsia syntyy ja he kasvavat aikuisiksi, avio- ja avoliittoja päätyy eroon ja ihmisiä kuolee. Näihin kaikkiin tilanteisiin – ja moniin muihin ihmisille tärkeisiin tapahtumiin –

Vanhemmat omistivat tontin ja sillä olevan omakotitalon. Koska tontti oli iso, oli vanhemmilla ajatuksena, että toinen heidän tyttäristään voisi myös rakentaa siihen itselleen ja perheelleen talon. Vanhempien tarkoituksena oli lahjoittaa määräala tontista ensin molemmille tyttärille, koska toista tytärtä ei haluttu suosia toisen kustannuksella. Ja tällä tavoin olisi myös mahdollisuus perintöverosuunnitteluun, kun osa omaisuudesta siirtyisi jo

Edunvalvontavaltakirjoja tehdään nykyään paljon, ja se on hyvä. Helmikuun Lakimiesuutiset-lehdessä vanhuusasiavaltuutettu Päivi Topo toivoi kaikkien juristien kertovan ja muistuttavan ihmisiä edunvalvontavaltakirjasta. Siksipä kerron ja muistutan siitä nyt.   Edunvalvontavaltakirja on fiksu tapa järjestää asiansa sen varalta, jos itse sairastuu vakavasti.   Edunvalvontavaltakirjalla voimme valtuuttaa haluamamme henkilön huolehtimaan taloudellisista ym. asioistamme sen varalta, ettemme itse enää

  Omaisuutta voidaan myydä alihintaan eli alle käyvän arvon. Sopimusvapauden puitteissa myyjä ja ostaja voivat sopia kauppahinnan haluamansa suuruiseksi, eikä siinä ole mitään kiellettyä. On täysin sallittua myydä omaisuutta alihintaan, jos niin päättää.   Tietyistä alihintaisista kaupoista voidaan kuitenkin määrätä lahjaveroa.   Kauppa katsotaan lahjanluonteiseksi silloin, kun kauppahinta on enintään 75 % eli ¾ käyvästä

    Hyvän kuuntelun taidot näkyvät lakimiehen ammattitaidossa asiakkaissa. Ei ole itsestään selvää, että asiakkaat uskaltavat tuoda esiin epäkohtia ja näyttää haavoittuvaisuutensa. Tämä lähtee ammattilaisesta ja hänen läsnäolostaan. Välittämisen tunne asiakuudessa sitouttaa ja herättää halun löytää ratkaisut yhdessä. Lakimiehen työ kaiken kaikkiaan alkaa siitä, että kuunnellaan. Istutaan hiljaa, kuunnellaan asiakasta, kirjoitetaan muistiinpanoja ja tehdään tarkentavia

    Testamentilla määräämme omaisuudestamme kuolemamme varalta. Testamentti laaditaan silloin, kun halutaan omaisuuden jakaantuvan eri tavoin kuin perintökaaressa säädetään. Tässä muutamia tyypillisiä tilanteita, joissa testamentti on välttämätön:   Testamentilla voidaan sulkea pois perillisten ja testamentinsaajien aviopuolisoiden avio-oikeus perityn omaisuuden osalta. Tällöin perillisen avioliiton päättyessä hänen perimäänsä omaisuutta ei huomioida puolison kesken tehtävässä osituksessa.   Testamentilla

    Avioehtosopimuksella otetaan – yhdessä puolison kanssa – kantaa siihen, kuinka laaja avio-oikeus puolisoilla puolin ja toisin on siihen omaisuuteen, jonka kumpi tahansa omistaa. Avio-oikeus on lähtökohtaisesti rajoittamaton, koskee kaikkea omaisuutta ja syntyy automaattisesti, kun mennään naimisiin. Mikäli omassa avioliitossaan haluaa järjestää tilanteen erilaiseksi, on syytä selvittää avioehtosopimuksen eri vaihtoehdot ja laatia omaa tahtoa

  Uutta vuotta on jo menty tovi, mutta vielä hetken mietin viime vuotta ja sen asiakaskohtaamisia. Eräs tapahtuma on jäänyt voimakkaasti mieleen. Sain viime syksynä olla todistamassa aivan kerrassaan ihanaa tapahtumaa: puolisisarukset tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa.   Sama isä, eri äidit, täysin erilliset elämät. Nyt isän jälkeisessä perinnönjaossa molemmat olivat samaan aikaan paikalla, ja paitsi

Toisinaan lakimiestä ihan kauhistuttaa, kun ihmiset tekevät itse tärkeitä asiakirjoja ymmärtämättä täysin niiden merkitystä. Viime viikolla tuli vastaan asiakkaan itsensä tekemä testamentti. Se oli otsikoitu hallintatestamentiksi, mutta itse testamenttitekstin mukaan puolisot määräsivät toisilleen kaiken omaisuuden täydellä omistusoikeudella. Ystävät, muistattehan, että omistus- ja hallintaoikeus ovat kaksi täysin eri asiaa. On siis hyvinkin paljon merkitystä sillä, kumpaa

Edunvalvonta tarkoittaa henkilön taloudellisten asioiden hoitamista. Edunvalvonnan voi järjestää kahdella tavalla: edunvalvonnan tarpeessa olevalle henkilölle voidaan määrätä edunvalvoja tai hän voi itse etukäteen laatia edunvalvontavaltakirjan, jolla valtuuttaa toisen henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun itse ei enää siihen pysty. Näissä tavoissa on eroja. Näistä jälkimmäinen, edunvalvontavaltakirja eli edunvalvontavaltuutus, on ns. perinteistä edunvalvojaa kevyempi ja joustavampi tapa.

Avoliiton(kin) solmimishetkellä luonnollisesti ajatellaan, että avoliitto kestää läpi elämän. Ostetaan omaisuutta yhteisiin nimiin, rahat sekoittuvat, eikä aina niin mietitä, missä suhteissa omaisuus rahoitetaan tai maksetaan tai kenen nimiin se hankitaan, ”kun yhteistähän tämä kaikki kuitenkin on”. Ajatuksena on, että avoliitossa(kin) ollaan ja tehdään töitä yhteisen perheen ja talouden hyväksi. Nimiperiaatteen mukaisesti omaisuus kuuluu sille, jonka

Jos haluat lähitulevaisuudessa toteuttaa haaveen mökistä, huomioithan muutaman seikan. Varmistuthan ensinnäkin siitä, että myyjällä on oikeus myydä kiinteistö eli että hän on kiinteistön omistaja tai omistajan valtuuttama. Omistusoikeus on sillä, jolla on kiinteistöön lainhuuto. Omistaja ilmenee lainhuutotodistuksesta, jonka voi tilata Maanmittauslaitoksesta tai pyytää myyjältä. Mikäli kiinteistönvälittäjä myy kohdetta, saat kaikki tarvittavat asiakirjat häneltä. Selvitä myös,

Perinnönjaon pohjana toimii perukirja. Perukirjasta selviää, ketkä ovat perillisiä ja mitä omaisuutta he perivät. Perinnönjaolle ei ole laissa säädettyä määräaikaa. On täysin pesän osakkaiden päätettävissä, koska pesä jaetaan ja jaetaanko se kokonaan vai kenties osittain. Ennen perinnönjakoa tehdään ositus, mikäli perittävä kuollessaan oli naimisissa. Osituksen jälkeinen omaisuus jaetaan perillisten kesken. Lähtökohtaisesti kukin perillinen perii omaisuuden

Kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen. Kuolinpesää verotetaan kuten luonnollisia henkilöitäkin (=ihmisiä), kuten verotettiin perittävää tämän eläessä. Kuolinpesä maksaa tuloistaan tuloveroa. Kun kuolinpesä myy omaisuuttaan, maksaa kuolinpesä siitä mahdollisesti syntyneen luovutusvoittoveron. Kun/jos kuolinpesä ostaa omaisuutta, maksaa kuolinpesä varainsiirtoverot. Kuolinpesä voi siis itsenäisesti ostaa ja myydä omaisuutta. Omaisuutta myytäessä hankintahinta on perittävän kuolinhetki ja hankintahinta omaisuuden perintöverotuksessa vahvistettu

”Mietimme puolisoni kanssa avioehtoa ja testamenttia. Kumpikohan niistä olisi parempi?” Tällaista kysyttiin minulta tällä viikolla, ja on kysytty useasti aiemminkin. Koska kyseessä on kaksi erilaista ja eri asioihin vaikuttavaa asiakirjaa, ei voi sanoa kumpi niistä olisi tai on parempi. Avioehtosopimuksella rajataan avio-oikeutta, määrätään siitä mihin omaisuuteen puolisoilla on tai ei ole avioliiton päättyessä avio-oikeutta; testamentilla

Meillä on kaikilla ollut merkillinen vuosi. Muutoksia on ollut paljon, joskin täältäpäin katsottuna ei ihan kovin paljon sitten kuitenkaan. Itse hieman pelkäsin tietyn tyyppisten toimeksiantojen (avioero-ositukset, perunkirjoitukset) määrän kasvavan, mutta onneksi mitään piikkiä näissä ei ollut havaittavissa. Jonkin verran sain kuulla siitä, että ihmiset olivat pandemia-aikana heränneet testamentin tai edunvalvontavaltakirjan tekemiseen ja halunneet tehdä ne

Mitä tarkoittaa edunvalvonta ja miten se järjestetään? Edunvalvonnalla tarkoitetaan henkilön omaisuutta koskevien ja muiden taloudellisten asioiden hoitamista – siis taloudellisen edun valvontaa. Jos henkilö itse ei enää kykene huolehtimaan asioistaan, tarvitaan siihen tehtävään joku joka kykenee. Ketään ei jätetä vaille edunvalvontaa. Syitä edunvalvonnan järjestämiselle voivat olla sairastuminen, halvaantuminen, dementoituminen tai muu fyysinen tai psyykkinen syy.

Mitä tapahtuu henkilön veloille hänen kuollessaan? Siirtyvätkö velat perillisten maksettaviksi? Eivät siirry. Perillisille syntyy henkilökohtainen velkavastuu vainajan veloista vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on laiminlyöty perunkirjoitus, annettu perunkirjoitukseen vääriä tai puutteellisia tietoja tai toimittu muutoin vilpillisesti. Velat eivät suinkaan lakkaa velallisen kuollessa. Velallisen kuolema ei lakkauta velkasuhdetta, vaan veloista vastaa vainajan kuolinpesä. Velat maksetaan vainajan

Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä mihinkään sen laatimisen jälkeen. Sen sijaan, tullakseen voimaan eli ns. lainvoimaiseksi testamentti on annettava tiedoksi lakimääräisille eli perintökaaren mukaisille perillisille ja näiden on se hyväksyttävä. Vasta kun kaikki lakimääräiset perilliset ovat testamentin hyväksyneet, voidaan siinä olevat määräykset saattaa voimaan. Testamentin lainvoimaistuminen tapahtuu ja toteutetaan vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen. Hänen elinaikanaan sitä

Äidistä tulee lapsen syntyessä tämän huoltaja. Aviomies on aviolapsen huoltaja avioliiton nojalla. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen vanhemmat voivat sopia, että he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Huoltaja vastaa siitä, että lapsen elinolosuhteet mahdollistavat hänen tasapainoisen kehityksensä. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen henkilöön liittyvistä asioista kuten esim. lapsen nimestä, terveydenhuollosta, uskontokunnasta, asuinpaikasta ja koulutuksesta. Lapsen holhoojan/edunvalvojan tehtävänä

Suomessa kaikilla on lähtökohtaisesti oikeus päättää itseään koskevista asioista. Tehdä erilaisia sopimuksia, myydä ja ostaa jne. Tätä oikeutta voidaan vain lainsäädännöllä rajoittaa. Jokainen voi myös valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan tietyissä asioissa. Perhe- ja perintöoikeudellisissa asioissa itsemääräämisoikeus on lähes rajoittamaton – jokainen päättää itse, tekeekö ja minkälaisen testamentin, meneekö naimisiin tai eroaako, tekeekö ja minkälaisen avioehtosopimuksen,

Hyvät ystävät! Tämä kevät on tuonut yllättäviä muutoksia elämäämme, niin työhön kuin vapaa-aikaan. Moni joutuu miettimään päivänsä kulkua sekä omia kulkureittejään ja tekemisiään sekä muiden kanssa kontaktissa olemista täysin eri tavoin kuin ennen. Haluan muistuttaa, että minut saa kiinni ja kanssani voi kommunikoida useissa kanavissa; niin sähköpostitse, puhelimitse, Whatsappilla kuin Skypelläkin – ehkä pian jopa