Taannoin luokseni tuli muutama vuosi sitten eronnut nainen, jolla ositus oli edelleen tekemättä. Hän oli jättänyt melko suuren osan omaisuutta ex-puolisonsa haltuun, koska ei ollut raaskinut ryhtyä tältä mitään vaatimaan – lasten vuoksi ja ehkä myös naiivin luottamuksen vuoksi. Hän ajatteli, että kun hän tulee omaisuuden jaossa vähän (tai varsin paljonkin) vastaan, tulee ex-puoliso sitten
Todella moni avioliitto päättyy nykyään avioeroon. Avioerojen syitä on toki paljon, mutta useihin niihin liittyy vuosikausia kestänyt katkeruus ja pikkuhiljaa vihaksi muodostunut tunne puolisoiden välillä. Vihasta käsin ihminen usein toimii eri tavalla kuin normaalisti. Tulee mieleeni tapaus, jossa yksilapsinen pari oli eroamassa, edustin parin miestä. Mies oli yksinyrittäjä ja oli hoitanut perheen lasta pitkään kotona.
Lähes 20 vuotta naimisissa olleen avioparin toinen puolisoista otti minuun yhteyttä. Hän oli toistakymmentä vuotta kotiäitinä hoitanut yhteisiä lapsia ja mahdollistanut puolison työssäkäynnin, mutta hän oli nyt havahtunut yhteen tosiasiaan. Miehen vanhempien ”vaatimuksesta” puolisot olivat ennen naimisiinmenoa laatineet avioehdon, jonka mukaan miehen kaikki omaisuus jää erotilanteessa avio-oikeuden ulkopuolelle mutta vaimon omaisuus on avio-oikeuden alaista. Kun
Avioerossa ”jaetaan” paitsi omaisuus myös lapset. Silloin sovittavaksi tulee kolme asiaa: lapsen huoltajuus, elatus ja tapaamisoikeus. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätää erotilanteissa lähtökohdaksi vanhempien yhteishuoltajuuden. Molemmat vanhemmat ovat avioerosta huolimatta lasten huoltajia, ellei erikseen toisin sovita tai käräjäoikeus jommankumman vaatimuksesta toisin määrää. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista
Aina välillä kuulee tuon yllä mainitun ajatuksen, jonka ymmärrettävästi aika moni jakaa. Että hyvinhän nämä jutut pystyy itsekin tekemään. Turha lakimiehelle on maksaa, netistähän löytyy valmiit asiakirjamallit ihan jokaiseen asiaan. Kyllä, netistä löytyy valmiit asiakirjat. Ja kyllä, niitä voi kaikin mokomin käyttää. Jos ”uskaltaa”. Taannoin erään perunkirjoituksen yhteydessä tuli esiin testamentti, jonka perittävä oli itse
Kun mietit, mitä asiakirjoja Sinun kenties olisi tarpeen laatia, kannattaa pohtia ainakin näitä: Avioehtosopimus Avioehtosopimuksella otetaan – yhdessä puolison kanssa – kantaa siihen, kuinka laaja avio-oikeus puolisoilla puolin ja toisin on siihen omaisuuteen, jonka kumpi tahansa omistaa. Avio-oikeus on lähtökohtaisesti rajoittamaton, koskee kaikkea omaisuutta ja syntyy automaattisesti, kun mennään naimisiin. Mikäli omassa avioliitossaan haluaa järjestää
Omaisuuden lahjoittaminen elinaikana seuraavaan polveen on harkinnan arvoinen seikka, sillä se tuo mukanaan joskus varsin merkittäviäkin verosäästöjä. Voit siis ajatella omaisuuden jättämistä lapsillesi myös sitä kautta, että luopuisitkin omistuksestasi vähitellen osissa, jolloin kaikki keräämäsi omaisuus ei tulisi lapsille kerralla perinnöksi. Sekä lahjavero- että perintövero ovat proggressiivisia, eli mitä enemmän saat, sitä isomman prosentin mukaan maksat
Edunvalvontavaltakirjoja tehdään nykyään paljon. Edunvalvontavaltakirja on fiksu tapa järjestää asiansa sen varalta, jos itse sairastuu vakavasti. Edunvalvontavaltakirjalla voimme valtuuttaa haluamamme henkilön huolehtimaan taloudellisista ym. asioistamme sen varalta, ettemme itse enää siihen pysty esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Jos testamentilla määräämme asioista kuolemamme varalta, edunvalvontavaltakirjalla määräämme asioista sairastumisemme varalta. Valtuutuksen sisältö on valtuuttajan päätettävissä. Valtuutetun
Työssäni olen tekemisissä juridiikan, asioiden ja faktojen kanssa. Selvitän taustoja ja faktoja testamenttia varten, mietin oikeudenmukaista lopputulosta perinnönjakoon, vaadin pesänjakajaa huomioimaan päämiehen kannalta tärkeitä seikkoja riitaisessa osituksessa, selvitän vainajan varoja ja velkoja perunkirjoitusta varten, käyn läpi asiakkaan omaisuutta oikeanlaisen avioehtosopimuksen laatimiseksi jne. Työssäni olen vahvasti tekemisissä myös tunteiden kanssa. Eipä oikeastaan liene olemassa asiaa, johon
Tärkein perintöön suoraan liittyvä vero on perintövero. Perinnönsaaja maksaa saamastaan perinnöstä perintöveron. Perintöveron määrään vaikuttavat perinnön määrä sekä perinnönsaajan sukulaisuussuhde perinnönjättäjään. Perintövero on progressiivinen: mitä isompi perintö, sitä isompi perintöveroprosentti. Perintöveroa maksetaan sen käyvän arvon mukaan, joka omaisuudella perinnönjättäjän kuolinhetkellä oli. Perintövero määrätään yleensä suoraan perukirjan perusteella. Perintöverojen määrä riippuu kulloinkin voimassa olevista perintö- ja
On muutamia vääriä käsityksiä, joihin työssäni toistuvasti törmään. Tässä postauksessa selvitän asioiden oikean laidan. Muuttuuko avioliitossa kaikki omaisuus yhteiseksi? Ei muutu. Avioliitto ei automaattisesti muuta omistamista. Nimiperiaatteen mukaisesti jokainen omistaa nimissään olevan omaisuuden ja omaisuus on ja pysyy sen omistuksessa, joka sen on ostanut tai saanut. Omistajuus voidaan luovuttaa eteenpäin esim. myymällä tai lahjoittamalla, ja
Avioliiton solmiminen tuo mukanaan tiettyjä oikeuksia, joista tärkein varmastikin on avio-oikeus. Avioliittolain mukaan kummallakin puolisoista on avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Tämä oikeus syntyy automaattisesti ja on voimassa koko avioliiton ajan, ellei sitä erikseen ole jollain tavoin suljettu pois. Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta. Avio-oikeus on varsin vanhaa perua ajalta, jolloin omaisuus oli
Ajatteletko Sinäkin, että perisit puolet puolisosi omaisuudesta, mikäli hän kuolee ennen Sinua? Tämä on huomattavan yleinen käsitys – mutta valitettavasti väärä. Mikäli vainajalla on rintaperillisiä, leski ei lain mukaan lähtökohtaisesti peri mitään. Leskellä saattaa kyllä olla ns. avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, mikäli puolisot eivät ole yhdessä avioehtosopimuksella toisin sopineet (tai mikäli muulla asiakirjalla ei ole määrätty
Sain tehtävänannon avustaa asiakasta kuolinpesän selvittämisessä ja perinnönjaossa. Hänen edesmenneen miehensä Pertti (nimi muutettu) äiti oli kuollut. Äiti oli tehnyt testamentin, jossa määräsi kaiken omaisuuden toiselle pojalleen Martti (nimi muutettu), syrjäyttäen edesmenneen pojan Pertin rintaperilliset perinnöstä kokonaan. Perusteena oli se, että Pertti olisi aikanaan saanut eri tavoin äidiltään lahjaksi rahaa, joka on katsottava hänen ennakkoperinnökseen.
Olen ollut asiantuntijana mukana juuri julkaistussa kirjassa Elämäsi fiksuimmat rahapäätökset. Kirjaan on avustuksellani kirjoitettu pitkä luku aiheesta ”Elämäsi tärkeimmät asiakirjat”, jossa käydään läpi avio-oikeuden merkitystä ja siihen liittyviä asiakirjoja sekä mm. perimysjärjestystä ja testamenttia. Kirja haluaa – ja minä myös – herätellä ihmisiä yhdistämään rahan ja rakkauden viisaasti. Uskomme, että elämämme on onnellisempaa, kun nämä