Minun matkani lakimieheksi ei ollut suora ja selkeä; en ole yksi niistä, jotka jo ala-asteella tietävät haluavansa lakimieheksi. Itse asiassa en oikein tiennyt, miksi isona haluan, joten opiskelin Helsingin yliopistossa muutaman vuoden germaanista filologiaa, kansantaloustiedettä ja markkinointia, ja ”etsin itseäni”. Edes oikikseen hakevat lukiokaverini eivät saaneet minua vielä siitä hommasta innostumaan. Muutama vuosi meni, kunnes silmäni aukesivat, ja sitten kaikki olikin selvää: pääsykokeisiin, toisella yrittämällä sisään, tiukkaa tenttimistä neljä vuotta ja ulos. Valmistuin lakimieheksi v. 2000.

Hakeuduin heti perhe- ja perintöoikeudellisten asioiden pariin, koska koin ne itselleni kiinnostavimmiksi – tiesin haluavani työskennellä ihmisten kanssa, kulkea mukana ihmisten elämän isoissa hetkissä ja auttaa. Ensimmäisessä ”oikeassa” työpaikassani pankissa laadin perhe- ja perintöoikeudellisia asiakirjoja ja tiesin ja tunsin heti, että tämä on minun juttuni. Sain kohdata ihmisen elämän koko kaaren avioliiton solmimisesta kuolemaan.

Äitiyslomien ja hoitovapaiden jälkeen, kun elämä omien lasten myötä oli muuttunut täysin, tuli eteen valinta: hakeudunko takaisin palkkatöihin vai rohkenisinko perustaa oman firman. Tuttu ja turvallinen vai täysin vieras ja epävarma polku? Toive vapaudesta ja tahto päättää itse ajankäytöstään olivat onneksi voimakkaampia kuin pelko yrittämiseen liittyvästä epävarmuudesta ja epäonnistumisesta, joten päätin katsoa sen jälkimmäisen kortin, ja niin sai Rihtniemi Law alkunsa keväällä 2010. Kiitos minulle rohkeudesta ja luottamuksesta itseeni!

Tänä vuonna juhlinkin siis sekä yritykseni 10-vuotista taivalta että lakimiehen 20-vuotista taivalta.