Todella moni avioliitto päättyy nykyään avioeroon. Avioerojen syitä on toki paljon, mutta useihin niihin liittyy vuosikausia kestänyt katkeruus ja pikkuhiljaa vihaksi muodostunut tunne puolisoiden välillä. Vihasta käsin ihminen usein toimii eri tavalla kuin normaalisti.
Tulee mieleeni tapaus, jossa yksilapsinen pari oli eroamassa, edustin parin miestä. Mies oli yksinyrittäjä ja oli hoitanut perheen lasta pitkään kotona. Vaimo oli häntä merkittävästi varakkaampi ja erittäin hyväpalkkaisessa työssä. Avioehtosopimusta tai muuta avio-oikeutta rajoittavaa määräystä ei ollut. Molemmilla puolisoilla oli kertynyttä kaunaa toista kohtaan, mutta toisella oli kyky ja halu käyttää sitä hyväkseen. Vaikkei puolisoilla ollut avioehtosopimusta, katsoi nainen, että kaikki hänen nimissään oleva omaisuus kuuluu hänelle. Avio-oikeudesta huolimatta nainen ei olisi ollut valmis maksamaan puolisolleen tasinkoa, johon hän lain mukaan olisi ollut velvollinen. Nainen lähetti tulevalle ex-miehelleen lukuisia viestejä päivittäin, vaatimuksia, syytöksiä, moitteita, mitä milloinkin. Hän sai vihaisilla viesteillään miehen välillä hyväksymään itselleen epäedullisia sopimuksia kustannusten jaosta ja lapsen hoitoon liittyvistä seikoista. Mies usein kyllästyi näihin viesteihin ja vastasi “ihan sama - kunhan tämä viestittely loppuu ja saadaan ero hoidettua”. Tämä on hyvin tyypillinen suhtautuminen, kun omat voimat alkavat olla menneet. Toisen vihan alla on usein pakko taipua. Kun mies otti minuun yhteyttä, kerroin hänelle avioliittolaissa säädetyt asiat avio-oikeudesta ja pidin osituksessa hänen puoliaan. Koska laissa säädettyjä osituksen sovitteluperusteita ei ollut, osituksessa molemmat saivat hänelle kuuluvan avio-osan ja nainen lopulta maksoi miehelle tasinkoa.
Myös lapsen elatukseen liittyvät asiat sovittiin. Ei naisen vaatimuksen mukaan niin, että kaikki maksetaan puoliksi, tuloista ja maksukyvystä välittämättä, vaan kaupungin lastenvalvojan luona. Ohjeistin miehen neuvotteluihin, kerroin elatusmaksun määräytymisen periaatteet ja ”laitoin hänelle sanat suuhun”. Lastenvalvojan laskelmat osoittivat naisen ansaintatason ja maksukyvyn olennaisesti miestä paremmaksi, joten lapsen elatus jaettiin maksukyvyn mukaan ja puolisot allekirjoittivat sopimuksen, joka on myös lapsen edun mukainen.
Tarvittiin siis lakimiestä katselemaan tapausta ”tunteettomasti”, kertomaan miten asiat lain mukaan menevät ja neuvomaan mitä miehen kannattaa tehdä.
Usein on tarpeen käyttää lakimiestä jo ihan siksi, ettei vihasta väsyneenä ja kiukun kohteena tule suostuneeksi sopimukseen, joka johtaisi epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen.
* ELÄMÄSI TUNTEET JA MITEN MUUT (EHKÄ) KÄYTTÄVÄT NIITÄ HYVÄKSEEN *
Ihmisillä on elämässään useita hetkiä ja ajanjaksoja, jolloin hän toimii voimakkaasti tunteista käsin, ja järki saattaa jäädä taka-alalle. Työssäni lakimiehenä törmään näihin tilanteisiin todella usein. Ihminen rakastuu ja menee naimisiin, lapsia syntyy ja he kasvavat aikuisiksi, avio- ja avoliittoja päätyy eroon ja ihmisiä kuolee. Näihin kaikkiin tilanteisiin – ja moniin muihin ihmisille tärkeisiin tapahtumiin – liittyy voimakkaita tunteita. Kun ihminen toimii voimakkaiden tunteiden ohjaamana, muilla ihmisillä herää joskus halu käyttää tätä olotilaa hyväkseen – usein jopa omaa etuaan ajakseen.
Kerron muutamin esimerkein, minkälaisiin tapahtumiin olen törmännyt:
Elämäsi tunteet - rakastuminen