Vanhemmat omistivat tontin ja sillä olevan omakotitalon. Koska tontti oli iso, oli vanhemmilla ajatuksena, että toinen heidän tyttäristään voisi myös rakentaa siihen itselleen ja perheelleen talon. Vanhempien tarkoituksena oli lahjoittaa määräala tontista ensin molemmille tyttärille, koska toista tytärtä ei haluttu suosia toisen kustannuksella. Ja tällä tavoin olisi myös mahdollisuus perintöverosuunnitteluun, kun osa omaisuudesta siirtyisi jo vanhempien elinaikana lasten nimiin. Lahjoituksen jälkeen toinen tytär sitten myisi saamansa kiinteistöosuuden sisarelleen, jolla rakennusprojekti oli tähtäimessä. Näin kummatkin lapset saisivat samansuuruisen lahjan, toisella se muuttuisi rahaksi tilillä, toinen saisi toteuttaa talounelman. Tässä vaiheessa asiakkaat ottivat minuun yhteyttä ja selostivat suunnitelmansa, halusivat varmistaa kaikki ok ja että tekisin tarvittavat asiakirjat. Noinhan voidaan kyllä tehdä, ei siinä mitään, mutta tällaisen järjestelyn veroseuraamus ei ollut heillä tiedossa. Nimittäin mikäli lahjaksi saatu omaisuus myydään alle vuoden kuluttua lahjoituksesta, lasketaan myyntivoittovero käyttäen hankintahintana lahjoittajien eli vanhempien hankintahintaa - ei lahjansaajan hankintahintaa eli lahjaverotuksessa käytettyä arvoa. Koska vanhemmat olivat omistaneet tontin jo kymmeniä vuosia, olisi hankintahinta hankintameno-olettamaakin käyttäen ollut varsin pieni, joten järjestelystä olisi aiheutunut peräti n. 25.000 euron myyntivoittovero. Ja koska sen olisi maksanut myyjä eli se toinen tytär, joka tontille ei ollut aikeissa rakentaa, olisi hänen saamansa lahja käytännössä muodostunut tuon 25.000 euron verran pienemmäksi kuin toisen tyttären. Ymmärrettävästi tämä ei kuulostanut asiakkaista lainkaan hyvältä. Kun sen sijaan lahjan ja kaupan välillä on vähintään vuosi, on hankintahinta lahjaverotuksessa käytetty arvo. Jos myyntihinta on sama kuin hankintahinta, kuten tässä olisi ollut, ei verotettavaa voittoa lainkaan synny. Näin molempien tyttärien saamat lahjat tosiasiallisesti olisivat olleet yhtä suuret, mikä tietenkin oli kaikkien toive. Ehdotin heille kolmea vaihtoehtoa: A) tehdään lahjoitus heidän suunnittelemallaan tavalla mutta jatkokaupat vasta vuoden päästä, B) lahjoitetaan koko määräala toiselle tyttärelle ja toiselle tyttärelle vastaavalla summalla jotain muuta omaisuutta tai rahaa, jos sitä olisi, tai C) lahjoitetaan puolet määräalasta toiselle tyttärelle sekä myydään puolet määräalasta tämän tyttären puolisolle ja tästä saatava kauppahinta lahjoitetaan toiselle tyttärelle. On siis jokseenkin järkevää ensin miettiä ja selvittää asiat perusteellisesti, ennen kuin lähtee tekemään järjestelyjä. Ystävällisin terveisin Maiju Rihtniemi Lakimies, OTM